Aamun alkaessa puhelin soitolla 7 aikaan, soiton herättäen vauvan pieneni muutenkin huonosti nukuttuen ja kaipauksen täyttämien tuntijen ja yön hetkien jotka vaan taas pyörin sängyssä. Voisi sanoa että tästäkään päivästä tuskin kehkeytyy kovinkaan hyvä. Yksi lapsista oksennustaudissa ja pelko persiissä milloin muutkin sen saavat. Lasten kaataessa tuopillisen vettä rakkaan Paulo Coelho kalenterini päälle, saatoinpa taas manata tämän perheeni jonnekkin hyvin kauas ja hyvin kovaan ääneen. 

Vaan tyhmä tyhmä ikävä vaan kalvaamieltä koko ajan...miksi miksi ei vaan voi helpottaa ja vielä tyhmänä menen vaan pahentamaan omaa oloani.